Viiskyt päivää häihin on….
Iih, tosiaan tänään on tasan viisikymmentä päivää meidän häihin, se on oikeastaan ihan hirmuisen vähän! Olen iloinen siitä että ollaan nyt loman aikan otettu vähän breikkiä itse hääjärkkäämisestä ja sen sijaan keskitytty viettämään aikaa yhdessä jutellen häistä ja tulevaisuudesta näin avioparikannalta. Yhden virheen jonka alussa teimme (lue; tein) oli että itse käytännön järkkääminen aloitettiin aika urakalla heti kosinnan jälkeen, ehkä oikeastaan käyty niitä syvällisiä keskusteluita häistä, juhlatoiveista ja aviotulevaisuudesta silloin. Osittain se johtui varmaan minun järkkäämisinnosta joka ehkä ahdisti sulhasta, jolloin lopputulos oli ettei puhuttu mitään ja minä vaan tein omia juttujani, eli sitä käytännön soittorumbaa. Ollaan siis kiritty kiinni tätä tärkeää ennakkofiilistelyä tässä loman aikana, ja hyvä niin, koska ihan kohtahan ne häät tosiaan on.
Toinen juttu josta voisin vanhingosta viisastuneena vinkata tulevia hääpareja; hankkikaan häämaksuliikenteelle oma tili! Mietin tätä viimeksi tänään kun maksoin tilavuokramme toisen osan, ja samalla kirjasin summan menotaulukkooni. Budjetin lisäksi pidän siis kirja itse menoista, eli aina kun syntyy jokin kustannus koskien häitä kirjaan tämän summan toiseen exceliin. Kirjoitan mitä summan koskee, summan euromäärän sekä kuka (kenen tililtä/ kortilta) summa on mennyt. Sekavaksi homman on tehnyt se että osan kuluista olemme maksaneet yhteiseltä kotitililtä ja taas osan olemme maksaneet omilta tileiltämme tarkoituksena että nämä selvitetään ”sitten joskus”. Yhteisen häätilin sijaan vanhempamme ovat myös siirtäneet pieniä eriä molempien omille tileille, joka taas ainakin minun pääsäni sekoittaa hommaa entisestään. Paljon selkeämpää olisi ollut yksi häämaksutili, jolloin kaikki rahaliikenne olisi ohjattu sen kautta. Epäilen nimittäin että tästä jälkipyykistä tulee semmoisa kuittihässäkkää että!
Mitäs muuta häärintamalla?
Melkein kaikki vieraat ovat nyt vastanneet hääkutsuun, taitaa olla alle 10 henk. keneltä emme ole vielä kuuleet mitään. Kaikki ovat tähän mennessä vastanneet tulevansa häihin mikä on ihan tosi kiva! Kunhan ilmoittautumisaika umpeutuu niin istumajärjestys pitää saada kasaan, samoin paikkakortit ja vieraslahjat.
Mökiltä käsin olen hoitanut joitakin simppeleitä juttuja sähköpostitse ja puhelimitse, kuten kosmetologin varauksen sekä hääpuvun korjausompeluajan varauksen (toivottavasti saadaan tällä kertaa homma hoidettua!) Ollaan myös sovittu ensimmäinen virallinen treffailu kaason ja BM;n kanssa. Yritin myös jo nyt saada aikaseksi tapaamisen papin kanssa, mutta hänen aikatauluun ei sopinut tavata kun vasta syyskuun alussa.
Nyt arjen taas alkaessa on kyllä joitakin juttuja joihin meidän on käytävä käsiksi heti. Meidän pitäisi sopia treffit valokuvaajan kanssa, hääbändin kanssa, hääkakkutoimittajan kanssa, varmaan tavata floristi uudestaan, varata kampaaja-aika sekä koekampaus+ meikkiaika, juhlapaikalla pitää käydä toistamiseen (ehkä kaason ja BMn kanssa?), kirkkoharjoitukset pitäisi varata ajoissa, avioehto pitäisi laatia…. Puhumattakaan kaikesta pienestä pipertämisestä jolle pitäisi allekoida aikaa ASAP. Jos olemme tilaamassa jotain netistä niin sekin pitäisi alkaa olemaan tiedossa viimeistään nyt. Niin ja ne joitain uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua!
Sulhasen tehtävälistalla on edelleen auton ja kyydityksen hankkiminen. Häneltä puuttuu myös vielä uusi paita, solmio ja kengät. Toivon myös että hän voisi kohtapuolin aloittaa hääjuhlien painotuotteiden suunnittelun jotta saadaan ne ajoissa painoon (jos käytetään painotaloa). Niin moni asia on tunnetusti riippuvainen toisistaan, kuten esimerkiksi kirkko-ohjelma. Sitä ei ehkä kannata tehdä ennenkun olemme tavanneet papin?
Mielialani tätä kaikkea kohtaan on ehkä vähän ailahteleva, luon itselleni stressiä turhasta. Se lamauttaa, ja loppujen lopuksi mietin vaan mitä kaikkea pitäisi tehdä sen sijaan että tekisin jotain. Suurimaksi osaksi olen rauhallinen ja uskon että kyllä näistä vielä hienot häät tulevat, mutta seuraavaksi iskeekin jo paniikki. Eikö voisi tehdä jo nyt alta pois jotain, ettei olisi niin paljon sitten juuri ennen häitä? Heikkoina hetkinä kyseenalaistan taas koko hääjuhlan järjestämistä. Entäs jos oltaisiin vaan menty kahdestaan maistraattiin? Se olisi poistanut niin paljon vaatimuksia, odotuksia ja ennen kaikkea säästänyt hirmuisen määrän hermoja, aikaa ja rahaa. Entä jos näistä suunnitelluista häistä ei sitten tulekaan niin täydelliset kun odotan niiden olevan? (kun kirjoitin tuon lauseen tähän huomaan kuinka naurettavalta se kuulostaa 🙂 ) Olen nimittäin aika varma siitä, että jos emme olisi järjestänyt hääjuhlia niin sekin olisi harmittanut minua suunnattomasti. Onhan häät semmoinen tilaisuus jonka haluaa jakaa toisten kanssa- muistoja luodaan yhdessä toisten ihmisten kanssa.