Kun Helsinki taakse jäi…

Uusi kotikatu

Tulevana sunnuntaina olen ollut viikon täällä uudessa kotikaupungissa ja uudessa kotikolossa. Sunnuntaina kun tulin kotikatua peitti vielä hentoinen lumikerros, joka on kuitenkin tässä viikon mittaan sulanut aamuaurinkon paisteessa. Tukholmassa kevät tekee jo kovasti tuloaan, toivottavasti ei iske takatalvi.

Mies oli alkuviikosta täällä, ja silloin tehtiin semmoisia kivoja lomajuttuja yhdessä; käytiin leffassa keskellä päivää, kavereilla syömässä ja tutustuttiin uusiin kotikulmiini. Keskiviikkona kävin Skatteverketillä näyttäytymässä ja anomassa henkilötunnusta, ja torstaina vierailin J;n kanssa maailman suurimassa Ikeassa, eli tottakai Kungens kurvanissa. Sen ohessa olen juossut kodin ja lähiostarin väliä ja ostanut milloin mitäkin tarpeellista; hammasharjan, helmalakana, shampoota, hupparin, vasaran, punkkua… Hyvä että on kaikki palvelut lähellä! Jostain pitäisi vielä hankkia pankkitili ja jumppakortti, mutta niiden saaminen saattaa olla kiinni henkilötunnuksen saamisesta, johon pahimmassa tapauksessa menee yli kuukausi!

Vasta tänään on ollut ensimmäinen n.s. vapaapäivä ja olenkin antanut itselleni aikaa vaan olla. Viiden päivän hedari on loppunut joten nyt alkaa varmaan pää ja kroppakin pikkuhiljaa asennoitumaan uuteen. Vaikka Ruotsi monessa asiassa on ihan samanlainen maa kun Suomi niin uuden oppiminen vie vaan paljon energiaa. Kotona, eli Suomessa, kaikki menee niin rutiinilla; Tällä bussilla tonne, tuota maitoa kaupasta, tuonne ja takasin lenkille. Tuntuu että aivot raksuttavat nyt erityisen tehokkaasti, mikä on sangen virkistävää!

Olen viime päivinä miettinyt paljon sitä mitä koti merkitsee ja miten nopeasti ihminen asettuu aloilleen ja alkaa luomaan rutiineja. Harva asia täällä uudessa kodissa muistuttaa nimittäin Helsingin kotia, mutta jotenkin aistin tämän jo kodiksi. Mikä tekee kodin? Onko se tavarat vai tunnelma vai se että paikkaan saa ikään kuin jättää jonkin jäljen itsestään? En tiedä, ehkä näiden yhdistelmä?

Koti-ikävä ei vielä ole päässyt yllättämään, ehkä juuri siksi että on ollut koko ajan jotain tekemistä. Tai sitten vaan sen takia, että internet on keksitty ja voi olla yhteydessä periaatteessa non-stoppina haha! Tänään meillä oli miehen kanssa mini-fredagsmys Skypen edessä-  toimi ihan kiitettävästi.

Mistään arkirutiineista en voi vielä puhua, mutta nopeasti niitäkin alkaa kaipailemaan. Keskiviikkona teki jo mieli soittaa uuteen duuniin ja kysyä sopisiko tulla jo pari päivää ennakkoon 😀 Kohta on kuitenkin jo maanantai ja ensimmäinen päivä uudessa työssä!

Viisi vinkkiä vieraspukeutumiseen

Tulevana lauantaina, eli ystävänpäivänä meillä on ilo ja kunnia todistaa kun hyvät ystävämme sanovat toisilleen tahdon Helsingissä (jonka takia en myöskään pääse osallistumaan Love me do-messuille tai blogimiittiin, bläh!) Miettiessäni mitä kaapinpohjalta kaivaisin päällepantavaksi tulikin mieleen kerätä pari vinkkiä, jotka saattavat auttaa myös muita vieraspukeutumisen kanssa pähkäilevää.

Tärkeintä vieraspukeutumisessa on tottakai seurata kutsussa annettua pukukoodia (duh!). Mielestäni on myös ihan ok kysyä suoraan hääparilta minkälaista pukeutumista he toivovat vieraaltaan, varsinkin jos kutsussa ei ole mainuttu sen enempää pukeutumisesta. Kannattaa myös huomioida onko kyseessä kesä- vai talvihäät, kirkkohäät vai siviilivihkiminen ja esimerkiksi vietetäänkö häitä ulkona vai sisällä, nurmikolla, vai kalliolla, veden ääressä vai metsässä jne. Myös kellonaika jolloin häitä juhlitaan saattaa vaikuttaa asuvalintaan.

Keräsin tähän alle mielestäni viisi hyvää yleispätevää sääntöä, joita itse pyrin noudattamaan miettiessäni pukeutumistani toisten häihin.

1. Hääjuhlissa on vain yksi valkoinen mekko

…Ja sen kantaja on ilmiselvästi morsian. Hääetikettiin 1850- luvulta alkaen on kuulunut, että ainoastaan morsian pukeutuu kokovalkoiseen pukuun. Valkoinen väri kuvastaa puhtautta ja viattomuutta ja joissakin kirkollisissa perinteissä myös iloa ja kiitosta. On kohteliasta antaa morsiamen olla värin ainoa kantaja hänen suurena päivänään. Etiketin mukaan valkopohjainen puku sen sijaan on hyväksytty, mutta itse pyrin välttämään kaiken kokovalkoisen tai siihen edes viittaavan häissä.

2. Hääjuhlaan ei pukeuduta mustaan. Eikä kirkkaanpunaiseen. Vai?

Musta on perinteisesti ollut surun väri ja kokomusta on kuulunut hautajaisjuhlien pukukoodiin. Tuntuu kuitenkin että tämä sääntö on pikkuhiljaa muuttumassa ja musta nähdään eleganttina juhlavärinä, varsinkin jos sen pukee näyttävillä asusteilla. Itse en kuitenkaan vielä tunne mustan olevan täysin vakuuttava vieraspukeutumisväri häissä, ja välttäisin kokomustaa mekkoa, jos mustaa pukeutumista ei varta vasten toivota pukukoodissa.

Kirkkaanpunaisen sanotaan vanhan uskomuksen mukaan tarkoittavan sulhasen rakastajan väriä, ja kuka nyt semmoista mainetta haluaa toisen häissä?! Jos vanhaan uskomukseen ei ole uskomista, niin välttäisin kirkkaanpunaista (tai muita superkirkkaita värejä) juuri sen huomiotaherättävyyden takia.

3.Huomio juhlan luonne

Olivat häät kuinka rennot tahansa on hääjuhla arvokas juhlatilaisuus ja vieraiden kannattaa huomioda tämä myös pukeutumisessaan. Myös paljas pinta ei kuulu häihin. Itse jättäisin kaikki roiskeläppää muistuttavat lannekankaat tai koko rintaumuksen paljastavat yläosat toisiin juhliin. Tämä kohta sulautuu hieman yhteen edellämainittujen asioiden kanssa; häissä ei ole tarkoitus esitellä itseään vaan antaa hääparin loistaa. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää,  että on pystyttävä nostamaan kynä lattialta vilauttamatta rintaliivejä tai alushousuja.

Jos kyseessä on kirkolliset häät niin kiinnitän myös huomiota tähän. Kirkossa on esimerkiksi soveliasta pitää olkapäät peitettynä vihkiseremonian aikana. Jos taas osallistut sinulle tuntemattoman uskontokunnan hääjuhlaan on sitäkin tärkeämpää tarkistaa ennakkoon mitä pukeutumis- ja käyttäytymissääntöjä sinun tulee noudattaa. (Hyvässä kutsussa tämä on tottakai ilmoitettu etukäteen!)

Seuraavat kaksi kohtaa ovat kertausta jo yllämainitusta;

4. Huomio kutsussa esitetty pukukoodi

Älä saavu täysipitkässä gaalamekossa jos tätä ei erikseen pyydetä kutsussa. Älä myöskään päästä miestäsi häävieraaksi lenkkareissa ja farkuissa, tai saketissa, jos pukukoodiksi on annettu tumma puku. Netissä löytyy paljon ohjeita vieraspukeutumiseen niin naisille kun miehillekin ja kuvallisia esimerkkejä eri pukukoodien pukeutumisesta. Käytä siis googlen kuvahakua rohkeasti avuksi!

5. Huomio vuodenaika, sääolosuhteet sekä juhlapaikka

Perusjuttuja- Häihin lähtiessä on hyvä tarkastaa mitä säätä juhlapäivälle luvataan. Pakkaa tarvittaessa sateenvarjo tai vaihtokengät mukaan. Vaihtokengät voivat myös olla päivän pelastaja varsinkin kotimatkalla jos jalkoja särkee tanssimisen jälkeen 😉

BONUS-vinkki: Yleispätevä sääntö kaikissa tilanteissa- ei sukkahousuja avokärkisten kenkien kanssa, kiitos. Tarkoitaa siis, että jos on avokärkisten kenkien keli, niin et luultavasti tarvitse sukkahousuja ollenkaan.

Mitä mieltä te olette pukeutumiskoodeista? Auttavatko ne teitä miettimään pukeutumistanne häihin, vai ärsyttävätkö pukukoodit teitä? Kuinka tärkeää teidän mielestä on seurata annettuja pukukoodeja?

Bussen till Slussen

Kylmä ja kolea Tukholma

Terveisiä Tukholmasta!

Olin alkuviikosta Tukholmassa tutustumassa tulevaan työpaikkaani ja uusiin kollegoihin. Samalla osallistuin myös heidän kevätavajaisiin jossa sain mahdollisuuden tavata yhteistyökumppaneitamme. Päivät Tukholmassa vahvistu kyllä mielikuvaani siitä, että uusi työ on paitsi upea mahdollisuus edetä uralla myös mielenkiintoinen, monipuolinen ja sopivasti haastava duuni.

Samalla reissulla signasin myös vuokrasopimuksen, joten nyt on ainakin oma katto pään päällä heti ensimmäisestä päivästä uudessa kaupungissa. Minusta tulee kämppis toisen suomalaisen nuoren naisen, A;n, kanssa. Asunto sijaitsee hieman Tukholman eteläpuolella ja työmatkani kulkee bussilla Slussenin kautta Östermalmstorgetille.

Suomi-työssäni minulla on tänään jäljellä enään kymmenen päivää, ja siihen aikaan pitäisi vielä mahduttaa vaikka mitä tekemistä. Myös kotona on kova vaatteiden ja kaapien raivaus käynnissä. Muutot ovat niin oiva syy tehdä suursiivous hehe 🙂  Samalla huomaan ajattelevani muuttoa vain vähän pidempänä matkana; asunto johon muutan on periaatteessa täysin kalustettu, ja tulen kuitenkin käymään niin paljon Suomessa, että koko vaatekaapin roudaamista kerralla Ruotsiin ei ole kovin järkevää. Toivon pärjääväni aika vähällä.