Morsiussauna

Burlesque-tunnilta lähdimme taksilla kaaso K;n luokse saunomaan. Perinteinen morsiussauna on vanha suomalainen tapa ja sen ideana on pestä pois vanhat liat, jonka jälkeen uusi elämä avioituneena voidaan aloittaa kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä. Perinteillä halutaan myös tuoda parille naimaonnea, makoista elämää sekä tottakai poistaa ”vanhan suolan jano”. Tytöt olivat kunnioittaneet tätä perinnettä ja jouduin mm. istumaan havunoksilla (muistutuksena siitä ettei elämä aina ole tanssia ruusuilla?). K oli myös itse tehnyt minulle kuorinta-aineen, jossa oli mm. kahvia, suolaa ja hunajaa. Polttariporukka paukutteli myös seiniä huutaen pahaa pois sekä vuorotellen vihtoivat minua saunavihdalla. Metelöimällä pyritään kuulema pitämään hääparin onnea uhkaavat pahat voimat loitolla avioliiton vahvistamista edeltävänä aikana ja vihtomalla morsianta tuodaan parille naimaonnea. Heitin myös yhdet löylyt jokaista ex-poikaystävää kohden.

Saunan jälkeen alkoi bileet; laittaudumme nätiksi ja lähdimme syömään Patronaan. Sieltä ilta jatkui tanssilattialle, ja myöhemmin kömmin erittäin väsyneenä mutta onnellisena kaaso Kn viereen pitkän päivän jälkeen. Kaikin puolin ihan huippu vuorokausi!

Mainokset

Muistilista hääpäivistä

Löysin tämmöisen muistilistan Suomessa yleisesti käytössä olevista hääpäivänimityksistä. Jokaiseen juhlahääpäivään kuuluu oma tarinansa ja perinteensä. Perinteen mukaan hääpäivien nimitykset  viittaavat liiton kestoon ja materiaaliin, josta tehtyjä lahjoja aviomiehen sopii tuona päivänä lahjoittaa vaimolleen. …Hassua muuten että 20 vuoden jälkeen juhlitaan vaan joka viides vuosi?! Johtuneeko siitä että sen jälkeen lahjaksi aletaan antamaan ”arvokkaampia” lahjoja kuten jalokiviä ja -metalleja?

1 v. Pumpulihäät
2 v. Paperihäät
3 v. Nahkahäät
4 v. Keramiikkahäät
5 v. Puuhäät
6 v. Sokerihäät
7 v. Villahäät
8 v. Pronssihäät
9 v. Kromihäät
10 v. Tinahäät
11 v. Teräshäät
12 v. Silkkihäät
13 v. Pitsihäät
14 v. Norsunluuhäät
15 v. Kristallihäät
20 v. Posliinihäät
25 v. Hopeahäät
30 v. Helmihäät
35 v. Korallihäät
40 v. Rubiinihäät
45 v. Safiirihäät
50 v. Kultahäät
60 v. Timanttihäät
65 v. Kruununtimanttihäät
70 v. Rautahäät
80 v. Platinahäät

 

Neljät häät ja…

WP_20140611_011

Houh, myönnettäköön että viime viikolla tunsin pientä häästressiä (varoitus siis aikamoisesta sekamelskapostauksesta!)

Olen niin kärsimätön ja haluaisin hoitaa kaikki vielä tekemättömät asiat kerralla alta pois. Tämä on tietenkin mahdotonta. Jos laskuun vielä lisää pienet (okei, minipienet) vastoinkäymiset niin suunnittelusta tulee enemmän työntäyteinen taakka kun jotain hauskaa ja iloista. No, ei Roomaakaan rakennettu päivässä, ja sulhanenkin yritti viime viikolla muistuttaa että nämä ovat ”vaan” häät (…johon minä tottakai aikuismaisesti vastasin että eihän ole, ja minulle on tärkeää…. ja minä haluan…. blaah blaah blaah…) Mutta tottahan se on, häät ovat juhlat. Ehkä elämän tärkeimmät juhlat, mutta jos ollaan realisteja (boring!) niin juhlakutsussa ollut postimerkki harvemmin määrää sen miten hyvät juhlat itsessään ovat?

Toissa yönä näin myös ensimmäisen hääunen, tai – painajaisen. Unessa meillä oli kirkkoharjoitukset ihan hassussa vaalean puun sävysessä kirkossa. Harjoitus suoritettiin niin että minulla oli hääpuku päällä. Jostain syystä morsiushuone oli kirkkosalin parvekkeella ja kun lähdimme isäni kanssa kulkemaan rappusia alas kohti kirkkokäytävää ja alttaria jossa sulhanen odotti (joka oli se joka todellisuudessakin) niin mekkoni oli niin kireä jalkojeni ympärillä etten päässyt liikkumaan. Ihan kamala tunne etten pääse eteenpäin vaikka haluaisinkin! Mitä ihmettä nämä unet tarkoittavat?

Koko ajan tapahtuu kuitenkin pientä ”edistystä”. Meidän hääviinit ja muut alkoholipitoiset juomat seilaavat paraikaa maihin Suomeen. Jess, yksi juttu vähemmän to do-listalla! Aiheesta on tulossa ihan oma postaus kunhan rahti on purettu. Ja hassua kyllä tähän tarinaan kuuluu yhdet hautajaiset -toivottavasti tämän vuoden ainoat.

Viime viikkoinen kukkakauppavisiitti Bulevardin Form & Floraan oli myös hyödyllinen ja hauska tapaaminen, samoin tiistainen suunnittelupalaveri Uudenmaankadun Inbloomin kanssa, josta sain myös pari hyvää vinkkiä ihan muihin häihin liittyviin juttuihin.

Meille on myös viikon sisällä saapunut neljä hääkutsua ystäviemme häihin – hyvänä muistutuksena siitä, että meidän kutsut ovat vielä aivan levällään. Tosin nämä muiden kutsut eivät suoranaisesti ole stressannut minua, vaan paremminkin muistuttanut siitä,  että häitä on yhtä monia kun on hääparejakin, ja että kaikki tekee omalla tavallaan. Hauskaa oli myös nähdä eri uskontokuntien kutsuperinnettä. Yksi kutsu saapui Singaporesta (jonne emme valitettavasti pääse lähtemään), toiset ovat katoliset häät täällä Helsingissä ja kolmannet ja neljännet evangelis-lutherilaiset Helsingissä ja Vantaalla. Laskin myös huvin vuoksi monissa häissä olemme olleet vieraina -yhdessä tai erikseen- sinä aikana kun ollaan seurusteltu. Omat häät tulee olemaan viidennettoista häät neljän vuoden aikana, aikamoista! Miten paljon rakkauden ja tunteiden täyteisiä hetkiä olemmekin saanneet viettää ystäviemme kanssa!

Oletteko te jo rutinoituneita häävieraita? Mikä on se juttu joka teillä jää häistä eniten mieleen?