Hääviikon torstai on toivoa täynnä?

Tähän mennessä hääviikko on ollut aikamoista yhdestä paikasta toiseen juoksemista. 

Tiistaina oli onneksi meidän molempien viimeinen työpäivä ennen häitä ja häämatkaa, ja töiden jälkeen treffailtiin papin, kaason, bestmanin sekä sulhasen siskon ja minun isäni kanssa vihkipaikalla kirkkoharkkoja merkeissä. Harjoitukset meni hyvin, ja vaikutti siltä että ne olivat hyödylliset meille kaikille. Harjoituksissa emme enään käyneet sen kummemmin läpi itse vihkikaavaa, vaan lähinä sitä milloin kukakin liikkuu mihin ja missä järjestyksessä kaikki tapahtuu. Olemme tavanneet papin jo aikaisemmin joten turha jutustelu jätetiin sikseen ja käytiin porukalla tehokkaasti läpi vihkiseremonia ikään kuin kuivaharjoitteluna.

Kirkkoharjoituksista kaasutettiin kotiin ja heitin parissa minuutissa illallisen naamaan ja sitten taas menoksi. Tiedossa oli vielä illalla koekampaus ja koemeikki Olet ihanan tyttöjen kanssa. Olin tallentanut pari kuvaa kännykkään muistiin minkä tyylistä meikkiä ja hiuksia ajattelen ja Jessica ja Suvianne sai nopeasti ideasta kiinni. Itse hääpäivänä tytöt tulevat meille laittamaan kaason ja minun meikin ja tukan heti aamusta.

Keskiviikko alkoi hääpuvun noudolla. Puku on ollut korjattavana Töölössä Fitting Roomilla ja siitä tuli aivan täydellinen! Puku on vaan niin ihana, tykkään siitä ihan mielettömästä ja luulen että minulla tulee olemaan siinä todella upea olo koko hääpäivän. Kotiin tullessa odotti pieni askartelutuokio. Sulhasen kanssa viimeistelimme ohjelmalehdet sekä istumajärjestyskartat. Alku-iltapäivästä kävin Kluuvin Inglot-liikkeessä ostamassa vähän meikkitarpeita ja sieltä jatkoin kaason kanssa matkaa Salon Milagroon Kamppiin jossa kynnet laitettiin juhlakuntoon. Kaunistautumisen jälkeen hyppäsin bussiin ja ajoin Käpylään- tiedossa oli tanssitunti Annan kanssa. Kävimme perheen voimin alkukesästä Annan häävalssikurssilla ja nyt oli vuorossa kertailua näin juuri ennen H-hetkeä. Voin kyllä sydämestäni suositella Annaa ja Annan tanssistudiota. Anna on maailman ystävällisin ja lämpimin ihminen ja jopa minun isäni oppi hänen luonaan tanssimaan ja vielä näytti nauttivansa siitä! Käpylästä matka jatkui vielä ja lähdimme roudaamaan hääjuomia. Ne siirrettiin nyt säilytyspaikasta A paikkaan B jotta meillä olisi huomenna perjantaina riittävän kokoinen auto käytössä kun viemme tavarat juhlapaikalle.

Tänään otimme ruhtinaalisen myöhäisen aamun ja starttasimme vasta puoli 11 maissa hoitamaan erilaisia asioita. Hääkukat sekä jälkkäri on nyt valmiiksi maksettu ja innolla odotamme miltä ne näyttää/ maistuu hääpäivänä! Keskustasta matka jatkui Tapulinkaupunkiin Pitopalvelu Pilkkeeseen. Pilkkeeltä vuokraamme pöytäliinat ja servietit. Toki liinat ja servietit olisi saanut myös juhlapaikalta, mutta niistä veloitettiin huikeita summia. Pilkkeeltä saimme kaiken tarvittavan huomattavasti halvempaan hintaan, ja juhlapaikan henkilökunta hoitaa sitten liinoituksen ja taittamisen. Pilkkeeltä ajoimme vielä Malmille jossa kävimme kaupassa ja Alkossa. Mukaan tarttui häiden holittomat juomavaihtoehdot. Kotiin tullessa alkoi armoton pakkaaminen; halusin pakata kaikki koristeet, vieraslahjat, ohjelmat yms valmiiksi pöytäkunnittain sekä hieman kasata kämpässä sikin sokin levällään olevaa hääkamaa. Nyt on kirkolle menevät jutut yhdessä nurkassa, juhlapaikalle huomenna lähtevät jutut yhdessä nurkassa, sulhasen kaikki häitä ja hääyötä varten tarvittavat tavarat pakattu. Sulho lähti poikien kanssa oluelle ja minä hain Stockalta sushit. Omat tavarat pitäisi vielä kerätä kasaan ja huomenna on PAKKO siivota kämppä. Puolilta päivin suuntaamme juhlapaikalle tavaravuoremme kanssa ja sitten onkin jo aika suukotella sulho matkaan- kirkossa tavataan sitten! Minun osaltani tiedossa on tyttöjen leffailta, kaaso K sekä ystäväni J tulee meille fiilistelemään viimeistä iltaa neitinä.

Alttarille ilman alushousuja

Tänään prikulleen yhdeksältä kolkuttelin BSW ompelimon ovea jossa iloinen persoona, nimittäin omistaja Annu Koivumäki, otti minut kirjaimellisesti avosylin vastaan, vaikka tämä oli ensimmäinen kerta kun tavattiin. Noin neljässäkymmenessä minuutissa opin hänestä ja hänen perheestä vaikka ja mitä, ja siinä sivussa kateltiin myös vähän sitä hääpukua. Puvun suhteen kaikki kunnossa, mutta päätimme jättää korjaukset vasta elokuulle. Ainoa todella huono asia tässä on nyt se, että Annu mitä ilmeisemmin lopettaa toimintansa kesän aikana, koska hänellä on edessään muutto kotikulmilleen kauas Helsingistä. Harvittavaa, me tultiin nimittäin hyvin juttuun ja olisin mielelläni jättänyt puvun Annun hellään hoivaan. Nyt pitää siis löytää jokin muu ompelija.

No, ihan hukkareissu tämä ei kuitenkaan missään nimessä ollut. Sainpa kokeilla pukua taas suuren peilin edessä ja mallailimme jo vähän tulevia muutostöitä. Samalla kokeilin myös uusia hääpukuun hankittuja alusvaatteita, ja jepp, jotain joudutaan jättämään ainoastaan hääyölle. Nimittäin sukkispidikkeet eivät tämän tyköistuvan puvun alle mahdu nätisti, vaan näkyvät ikävästi kankaan läpi. Annun ehdotus alushousujen rajojen välttämiseksi olikin jättää alushousut kokonaan pois (!) ja pukemaan ainoastaan haarakiilalliset sukkahousut. Luo kuulema kaikkein kauneimman siluetin… Tottahan se kai on mutta minusta tämä kuulostaa kyllä hieman liian…ilmavalta…ja kieltämättä tuntuisi hieman hassulta seista kirkossa ilman alushousuja hehe.

Onko kellään vastaavanlaisia siluetti-haasteita? 

Nappimania

Minun unelmien hääpuvussa on nappikoristeltu selkä, ja puvussa joka roikkuu minun vaatehuoneessa tämä tärkeä yksityiskohta puuttuu. Ymmärrätte varmaan että napit ovat kovasti toivelistalla kun ensi viikon alussa kiikutan puvun ensimmäiselle visiitille ompelijalle. Tämä nappimania minulla on ollut alusta alkaen, ja täten en tainnut kokeillakaan pukua missä on nyöritys selässä, vaan ainoastaan pukuja joissa on vetoketju (sekä koristenapitus). Napit on siis pakko saada, ja luulen että niiden lisääminen pukuuni on ompelijalle aika piece of cake.

Uusin hullaantumiseni hääpukusaralla nappien lisäksi on vyötärönauhat ja rusetit. Haluaisin siis napit JA vyötärönauhan. Mutta tuleeko siitä sitten liian joulukuusimainen vaikutelma, ja ylikoristeltu morsian jos on nappia ja vyötärönauhaa? Hmm…tämäkin selviää varmaan ainoastaan kokeilemalla. Mielipiteitä?

Onko kenelläkään muuten tietoa minkälaisissa hinnoissa liikkuu pukukorjaukset pääkaupunkiseudulla? 

Mitä hääpuvun alle?

Terveisiä kahdelta mökkihöperöltä! Karkasimme tänne kahdestaan viettämään pidennettyä viikonloppua, tarkoituksena on jatkaa operaatiota ”mökki kesänviettokuntoon”. Toivon myös että päästään näiden päivien aikana jatkamaan hääjutustelua, pidimme nimittäin alkuviikosta sisäisen suunnittelupalaverin (minun nimitys näille ”hetkille”) ja sitä pitäisi vielä vähän jatkaa…Yhdessä illassa kun pystyy etenemään vaan niin paljon…

Maanantaina vien hääpukuni ompelijalle. Iiks, jännittää! Toivon todella paljon että ompelija antaa vihreää valoa niille muutoksille joita vielä toivon puvulle tehtävän. Samalla n.s. morsiuskuntoasia ajankohtaistuu. Minulla ei ole tarkoitus laihduttaa/lihottaa häitä varten, mutta pikkasen huolestuttaa mekon istuvuus. Minullakun saattaa paino heitellä parikin kiloa kuukaudessa ilman minkäänlaista eforttia. Entä jos otetaan nyt yhdet mitat ja syksyllä kaiken lomailun ja löhöilyn jälkeen puku ei enään mahdukkaan päälle! No, ammatti-ihmisellä on varmaan joku suunnitelma tähän!

Tätä maanantaista tapaamista varten sain ohjeet hankkia ne oikeat kengät ja ne oikeat alusvaatteet hääpukua varten. Kengät tilasin Zalandolta jo jonkin aikaa sitten ja niitä ajattelin tosiaan tuunailla vielä itse. Alusvaatekaupoille suuntasin suoraa tietä Funky Ladyyn koska halusin hyvänlaatuisen alusasusetin ja ammattitaitoisen palvelun. Kävin ensiksi yhdellä tiedustelukierroksella ja seuraavalla kerralla palasin liikkeeseen ostoaikeissa. Ennen kauppaan suuntaamista laitoin hääpuvun päälle ja merkkasin varovasti tussilla pienen merkin ihoon mihin asti puku nousee (eli minkä yli liivit eivät saa näkyä). Funky Ladyyn saapuessani kerroin hakevani hääpukuuni sopivia liivejä ja avuliaan myyjän kanssa katsoimme Funky Ladyn valikoiman läpi. Skippasimme korsettimalliset liivit, koska puvussani on jo tukiluut. Mielestäni korsettimainen alusvaatesetti olisi ollut ihana, mutta oikeanlaisen korsetin löytäminen, missä korsetin ja puvun luut menevät yksi yhteen, on aika haastavaa. Täten päädyimme myyjän kanssa lopputulokseen että ihan tavalliset olkaimettomat liivit olisivat paras vaihtoehto. Tämänlaiset liivit ovat myös käytännöllinen valinta, koska liiveille löytyy varmasti käyttöä myös häiden jälkeen – jos niin haluaa.

Kokeilin Funky Ladyilla kahta liivimallia; Wonderbran klassikkoliivejä sekä Simone Perelen Celeste-mallia. Wonderbran liiveissä oli kiva push-up efekti, ja hyvä tuki, mutta en tykännyt siitä miten liivi istui rintojen alla. Minulla tämä malli jotenkin painoi kylkiluita sekä oikein korosti kaikkea sitä miä vatsassani haluan peittää hehe. Yksinkertaisesti Wonderbran liiveissä ei tullut semmoista fiilistä että niitä haluaisi erityisesti esitellä hääyönä… Seuraavaksi kokeiluun siis Simone Perelen Celeste, ja ah mikä fiilis! Naisellisen pitsinen ja hyvin istuva malli, joka oli kuitenkin riittävän syvään uurrettu avoinaisempaakin pukua varten. Funky Ladyn myyjän avulla löysin myös itselleni uuden superhyvin istuvan liivikoon. Liivikokojen kanssahan on muistettava että olkaimellinen ja olkaimeton liivi voi istua ihan eri tavalla ja näin ollen olla ihan eri kokoja. Celestet kiikutinkin sitten kassalle ja kaveriksi lähti myös saman sarjan alushousut sekä sukkanauhaliivi. Olen todella tyytyväinen ostoksiini ja luulen että sulhanenkin (tai silloin jo aviomieheni) tulee pitämään tästä setistä. Halusin häitä varten jotain extraa alusvaatemielessä ja nämä ovat kyllä selkeä upgradaus niistä arki-Lindexin liiveistä joita muuten tulee kulutettua. Hintaa ostoksille tuli 200 €, joka on ihan älyttömästi alusvaatteista, mutta ostopäätökseeni vaikutti myös se että tiedän käyttäväni ainakin liivejä myös häiden jälkeen.

Saako hää-alusvaatteisiin satsata teidän mielestä vai onko tämmöinen vaan turhamaisuutta?