Hääviikon torstai on toivoa täynnä?

Tähän mennessä hääviikko on ollut aikamoista yhdestä paikasta toiseen juoksemista. 

Tiistaina oli onneksi meidän molempien viimeinen työpäivä ennen häitä ja häämatkaa, ja töiden jälkeen treffailtiin papin, kaason, bestmanin sekä sulhasen siskon ja minun isäni kanssa vihkipaikalla kirkkoharkkoja merkeissä. Harjoitukset meni hyvin, ja vaikutti siltä että ne olivat hyödylliset meille kaikille. Harjoituksissa emme enään käyneet sen kummemmin läpi itse vihkikaavaa, vaan lähinä sitä milloin kukakin liikkuu mihin ja missä järjestyksessä kaikki tapahtuu. Olemme tavanneet papin jo aikaisemmin joten turha jutustelu jätetiin sikseen ja käytiin porukalla tehokkaasti läpi vihkiseremonia ikään kuin kuivaharjoitteluna.

Kirkkoharjoituksista kaasutettiin kotiin ja heitin parissa minuutissa illallisen naamaan ja sitten taas menoksi. Tiedossa oli vielä illalla koekampaus ja koemeikki Olet ihanan tyttöjen kanssa. Olin tallentanut pari kuvaa kännykkään muistiin minkä tyylistä meikkiä ja hiuksia ajattelen ja Jessica ja Suvianne sai nopeasti ideasta kiinni. Itse hääpäivänä tytöt tulevat meille laittamaan kaason ja minun meikin ja tukan heti aamusta.

Keskiviikko alkoi hääpuvun noudolla. Puku on ollut korjattavana Töölössä Fitting Roomilla ja siitä tuli aivan täydellinen! Puku on vaan niin ihana, tykkään siitä ihan mielettömästä ja luulen että minulla tulee olemaan siinä todella upea olo koko hääpäivän. Kotiin tullessa odotti pieni askartelutuokio. Sulhasen kanssa viimeistelimme ohjelmalehdet sekä istumajärjestyskartat. Alku-iltapäivästä kävin Kluuvin Inglot-liikkeessä ostamassa vähän meikkitarpeita ja sieltä jatkoin kaason kanssa matkaa Salon Milagroon Kamppiin jossa kynnet laitettiin juhlakuntoon. Kaunistautumisen jälkeen hyppäsin bussiin ja ajoin Käpylään- tiedossa oli tanssitunti Annan kanssa. Kävimme perheen voimin alkukesästä Annan häävalssikurssilla ja nyt oli vuorossa kertailua näin juuri ennen H-hetkeä. Voin kyllä sydämestäni suositella Annaa ja Annan tanssistudiota. Anna on maailman ystävällisin ja lämpimin ihminen ja jopa minun isäni oppi hänen luonaan tanssimaan ja vielä näytti nauttivansa siitä! Käpylästä matka jatkui vielä ja lähdimme roudaamaan hääjuomia. Ne siirrettiin nyt säilytyspaikasta A paikkaan B jotta meillä olisi huomenna perjantaina riittävän kokoinen auto käytössä kun viemme tavarat juhlapaikalle.

Tänään otimme ruhtinaalisen myöhäisen aamun ja starttasimme vasta puoli 11 maissa hoitamaan erilaisia asioita. Hääkukat sekä jälkkäri on nyt valmiiksi maksettu ja innolla odotamme miltä ne näyttää/ maistuu hääpäivänä! Keskustasta matka jatkui Tapulinkaupunkiin Pitopalvelu Pilkkeeseen. Pilkkeeltä vuokraamme pöytäliinat ja servietit. Toki liinat ja servietit olisi saanut myös juhlapaikalta, mutta niistä veloitettiin huikeita summia. Pilkkeeltä saimme kaiken tarvittavan huomattavasti halvempaan hintaan, ja juhlapaikan henkilökunta hoitaa sitten liinoituksen ja taittamisen. Pilkkeeltä ajoimme vielä Malmille jossa kävimme kaupassa ja Alkossa. Mukaan tarttui häiden holittomat juomavaihtoehdot. Kotiin tullessa alkoi armoton pakkaaminen; halusin pakata kaikki koristeet, vieraslahjat, ohjelmat yms valmiiksi pöytäkunnittain sekä hieman kasata kämpässä sikin sokin levällään olevaa hääkamaa. Nyt on kirkolle menevät jutut yhdessä nurkassa, juhlapaikalle huomenna lähtevät jutut yhdessä nurkassa, sulhasen kaikki häitä ja hääyötä varten tarvittavat tavarat pakattu. Sulho lähti poikien kanssa oluelle ja minä hain Stockalta sushit. Omat tavarat pitäisi vielä kerätä kasaan ja huomenna on PAKKO siivota kämppä. Puolilta päivin suuntaamme juhlapaikalle tavaravuoremme kanssa ja sitten onkin jo aika suukotella sulho matkaan- kirkossa tavataan sitten! Minun osaltani tiedossa on tyttöjen leffailta, kaaso K sekä ystäväni J tulee meille fiilistelemään viimeistä iltaa neitinä.

Mainokset

Fiiliksiä hääviikon maanantaina

Ööh, siis nyt on jo hääviikko?!

Viime viikolla riitti kyllä tekemistä, ja kieltämättä pieni bridezilla-maisuus nostatti päätään. Oli todella stressaantunut olo, lähinä työn takia- maailmanhan on oltava valmiiksi rakennettu ennen tällä viikolla alkavaa häälomaa. Ahdisti, itketti, päätä särki. Tekemättömien asioiden lista tuntui mahdottoman pitkältä. Pienet muutokset aikatauluissa vaikuttivat jättimäisiltä ongelmilta ja mietin pariin otteeseen saadaankohan me näitä häitä ylipäätänsä kasaan.

Lauantai-iltana kun painoin kotioven kiinni pitkän päivän jälkeen iski rauhallisuuden tunne. Päänsärky katosi ja tuli jotenkin levollinen olo. Se tunne vahvistui sunnuntain aikana; nämä juhlat on nyt niin valmiiksi tehdyt kun me saadaan ne tehtyä. Mitä nyt pari ohjelmalehteä vielä tekemättä ja joitain pikku-ostoksia. Kaason ja Bemun briiffaamista. Semmoista oikeasti pientä. Juuri nyt olo on aika tyyni kaiken suhteen.

Toki katastrooffin aineksiakin löytyy ja kriisit pitää ennakoida. Entä jos hääpuku ei mahdu hääpäivänä päälle? Tai meidän vihkikirkon julkisivuremppa ei koskaan, tai siis ennen häitä, valmistu? Vaihdetaanko me siinä tapauksessa vielä kerran vihkipaikkaa vain menemmekö remonttipölyssä naimisiin? Sulhanen on valitellut flunssaoireita, eikä kai me enään ehditä mitään sairastelemaan. Tänään on satanut ihan koko päivänä, minne katosivat ne upeat syyspäivät joita mekin odotamme hääpäivänä? Kenelle voisi mailata ja pyytää kaunista, poutaista säätä lauantaille?

Miten ihmeessä yhdeksän kuukautta on mennyt näin nopeasti? Justhan me mentiin kihloihin, sählättiin erilaisten suunnitelmamuutosten kanssa ja aloin kirjoittamaan tätä blogia. Ja nyt olisi siis alle 7 päivää kunnes mennään naimisiin!