Kurkkaus kirkkoon

Aviary Photo_130420472681057049

Alkuviikosta kävimme kurkkaamassa tulevaa vihkikirkkoamme, eli Helsingin Tuomiokirkon kappelia!

Tarkoituksemme oli ihan vain tutustua kappeliin ja muihin tiloihin sekä jutella hieman käytännön asioista. Varsinaisen kirkkoharjoituksen järjestämme lähempänä suurta päivää ja itse toivon että kaaso, bestman ja ehkä isäni pääsisi osallistumaan harjoituksiin. Suntio Petri Tuomiokirkkoseurakunnasta otti meidät vastaan ja kertoi hieman päivän ohjelmasta ja aikataulusta; ennen meitä kappelissa ei ole varauksia mutta meidän jälkeen on vielä yksi vihkiminen, riisiä saa heittää ja tottakai kirkonkelloja soitetaan myös silloin kun kappelissa järjestetään toimitus. Sattumoisin tapasimme myös minun seurakunnan kanttorin, joten nyt olemme vaihtaneet jo hänenkin kanssa pari sanaa vihkiseremoniasta.

Tuomiokirkon kappeli on tosiaan aika pieni ja intiimi tila, ja se ei sovellu liikuntarajotteisille hääpareille tai vieraille, koska kiipeämistä rappusia pitkin kappeliin on jopa kahden kerroksen verran. Kappeli on sisutukseltaan vaalea ja muistuttaa isompaa Tuomionkirkkoa. Alttari on melko yksinkertainen eikä salia muutenkaan ole ylikoristeltu. Isoista ikkunoista avautuu kuitenkin mahtavat näköalat kaikkiin neljään ilmansuuntaan. Eli jos vieraat eivät jaksa seurata vihkitoimitusta niin heillä on ainakin jotakin kaunista katsottavaa kirkon ulkopuolella. 🙂

Tapaamisen jälkeen meillä molemmilla oli tosi hyvä fiilis. Kaikki huoleni siitä, että tila olisi epäkäytännöllinen, karu tai mitäänsanomaton hävisivät. Kappeli on yhtä mielettömän kaunis kun virtuaalivideoesityksessä ja tässä vaiheessa emme ole muuta kun tyytyväisiä valintaamme!

Suunnitelma B

Ensimmäinen ajatuksemme häistä oli hyvin perinteiset, noin 90 hengen häät; kirkkovihkiminen ja sen jälkeen isot juhlat jossa tanssitaan niin pitkään kun salivuokra antaa myötä.

Tiesimme tasan minkä tilan haluaisimme ja meillä oli hyvät yhteydet helsinkiläiseen cateringyrityksen. Kaikki palaset loksahtivat kohdilleen melkeinpä kahdella puhelinsoitolla;  tila oli varattu ja cateringyritys bookattu! Valokuvaajakin löytyi ja meille suositeltu bändi varasi päivämäärän meidän juhlia varten. Kun saimme vielä vihkiajan ihanaan Helsingin Vanhaan Kirkkoon ajattelimme olevamme niiiiin voiton puolella kaiken hääsuunnittelun kanssa.

Jossain vaiheessa hääsuunnitelmat kuitenkin lähtivät pursumaan, vieraslista kasvoi ja tapaaminen cateringyrityksen kanssa vahvisti, että juhlapäivästä tulisi aika hektinen. Suuret häät tarkoittaisi myös huomattavia kustannuksia (asia joka sinäänsä ei tulisi olemaan ongelma, koska vanhenpamme avustavat meitä)

Eikä tässä ensimmäisessä versiossa ollut mielestäni mitään sen suurempaa vikaa, mutta meissä alkoi jokin vaivaamaan ja nakertamaan. Tämä järjestely ei vaan tuntunut yhtään meiltä ja me jäimme miettimään milla tavalla saisimme tuotua esille meitä häissä, eli miten tehdä niistä omannäköisemme. Me halusimme häät jossa jokainen tietää miksi on kutsuttu, jossa on läheinen ja lämmin tunnelma ja josta myös me itse ehdimme nauttimaan. Niinpä yhden valvotun yön aikana aloitimme suunnittelun melkeinpä alusta. Tällä kertaa myös tuleva sulhanen osallistui aktiivisemmin, mikä oli minulle todella tärkeää. Tiesin nimittäin että hänellä kyllä oli mielipiteitä mutta innostuksessani olin ehkä unohtanut kuunnella häntä.

Suurin ongelma ensimmäisessä suunnitelmassa oli juhlatila. Se on yksi Helsingin suurimpia juhlasaleja, jossa on varmaan 10 metriä kattokorkeutta, se on juhlava ja erittäin näyttävä, ehkä melkein lamauttavan mahtipontinen ihmiselle joka ei salissa koskaan ole vieraillut. Suuren tilan takia myös juhlien olisi pitänyt olla suuret, ja sitä emme sittenkään haluneet. Joten ensimmäinen päätös oli juhlatilan vaihtaminen pienempään.

Itse toivoin että saisimme pitää sovitun syyskuisen päivän hääpäivänä ja ekaksi ajattelimmekin että vaihtaisimme vain juhlapaikkaa. Lähdimme myös rohkeasti leikkaamaan vieraslistaa, joka loppujen lopuksi ei ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa*. Me toivomme lapsivapaita häitä, ja moni meidän ystävistä jotka asuvat kauempana Helsingistä ovat jo perheellistä porukkaa. Ajattelimme minimoida kaikki matkustusvaikeudet ja lapsenvahtipulmat järjestämällä kesällä kunnon kihlajaisjuhlat avokin kesämökillä perjaatteella sauna ja grilli lämpimänä- tulkaa koko poppoo! Ihanat suvisaaristo-bileet 🙂

Anyways, kävimme sitten tutustumassa pienempään tilaan jonka olin bongannut visithelsinki.fi– sivulta. Tämä tila on myös hyvällä paikalla Helsingin keskustassa ja vapaa vielä toivotuna päivänä. Tila oli fiilikseltään aivan erilainen kun ensiksi varattu, ja rakastuimme heti! Tilassa toimii oma cateringyritys (eli jouduimme myös vaihtamaan aikaisemmin varattua cateringyritystä) mutta tilaan saa tuoda omat juomat. Tilaan mahtuu vain 60 henkeä, joka on ihan riittävä määrä vieraita näille pienemmille häille.

Pienen pohdinnan jälkeen päädyimme myös vaihtamaan vihkikirkkoa Vanhasta Kirkosta Tuomionkirkkoon. Toki emme mene isossa Tuomionkirkossa naimisiin vaan Tuomionkirkon pienemässä kappelissa, joka löytyy kirkon oikeanpuolisesta paviljongista. Kappeliin mahtuu noin 70 henkeä ja sieltä on mahtavat maisemat Senaatintorille. Olen vaihdosta aika innoissani koska Tuomionkirkko ja koko sen ympäröivä miljöö on mielestäni Helsingin kauneimpia. Hieman vaan harmittaa etten saa kävellä piiitkä pitkää kirkkokäytävää pitkin kohti alttaria 🙂

Eli suunnitelma B;hen siirtyminen on ollut pieni projekti jo itsessään, mutta onneksi kaikki on vielä järjestynyt mitä parhaimmalla tavalla. Tärkeintä on kuitenkin että koemme olevamme enemmän samalla aaltopituudella avokin kanssa asioista. ( koska tämäntyyppinen ”sählääminen” ei todellakaan ole sitä tyypillisintä minua :))

 

* tätä kirjoittaessani vieraslista ei ole vielä täysin valmis.